Museosta
Museosta
Skären – museo verkossa on syntynyt viiden kotiseutu- ja museoyhdistyksen, yhden kulttuuriorganisaation ja yhden mediatuotantoyhtiön yhteistyönä. Tavoitteenamme on valottaa saaristolaishistoriaa ja -kulttuuria avaamalla yleisölle museon, joka on olemassa vain verkossa. Olemme hyödyntäneet museoiden ympäristöjä, esineitä ja arkistoaineistoa, kun olemme luoneet kertomuksen fiktiivisestä Sjöbergin perheestä, joka eli Pohjanmaan saaristossa 1900-luvun alussa. Saamme seurata perheen arkea kotitilalla ja koulussa sekä pitkillä, vaarallisilla hylkeenpyyntimatkoilla. Haluatko oppia lisää elämästä Pohjanmaan saaristossa ennen vanhaan? Vieraile jossakin Skären-hankkeeseen osallistuneista museoista tai jossakin muussa saaristolaismuseossa Pohjanmaalla! Voit tutustua museoihin myös Pohjanmaan museoportaalissa.
Raippaluodon saariston kotiseutuyhdistys
Raippaluodon saariston kotiseutuyhdistys ylläpitää Södra Vallgrundin kylässä Granösundin saaristolaismuseota. Museo kertoo saaristolaisten elämästä niinä aikoina, kun suurin osa väestöstä vielä sai elantonsa kalastuksesta, hylkeenpyynnistä, maanviljelystä, käsitöistä ja merenkulusta. Museoalue vihittiin käyttöön vuonna 1972, kun ensimmäiset rakennukset – kalasauna Korsörenistä ja venevaja Raippaluodosta – siirrettiin paikalle. Alueelle on vuosien saatossa siirretty muun muassa kaksi asuinrakennusta: kalastajatorppa Björköbystä ja Södra Vallgrundista peräisin oleva Svennan mökki, jonka historia ulottuu 1700-luvulle. Museoalueella on lisäksi venevaja, jossa voi tutustua hylkeenpyyntivarusteisiin, puusepänverstas, navetta, luhti sekä pieni rantavaja ja liiteri. Museossa on esillä muun muassa ainutlaatuinen kolmilaitainen silakkavene vuodelta 1864, verkkomerkkikokoelma, erilaisia kalaverkkoja sekä maanviljelyskalustoa ja kotitalousesineitä.
Museo on pääsääntöisesti auki kesäkuukausina sekä sopimuksesta.
Raippaluodon saariston kotiseutuyhdistys perustettiin Vasa skärgårds hembygdsförening -nimisenä vuonna 1958. Perustajina oli joukko saaristosta kaupunkiin muuttaneita. Nykyisen nimensä yhdistys sai vuonna 1990. Yhdistyksellä on noin 150 jäsentä.
-----
Maalahden museoyhdistys
Maalahden museoyhdistys toimii nimensä mukaisesti Maalahden kunnassa Pohjanmaalla. Yhdistyksellä on noin 255 jäsentä, ja se ylläpitää aatteellisella pohjalla museoita sekä harjoittaa paikallishistoriallista tutkimusta. Yhdistys on muun muassa julkaissut omakustanteena kymmeniä kirjoja. Yhdistyksellä on myös nykyaikainen arkisto, jonne on tallennettu historiallisia asiakirjoja, kuvia ja esineitä. Maalahden museoyhdistys ylläpitää kahta isoa museota:
Merenkurkun venemuseo
Merenkurkun venemuseo on Pohjoismaiden suurimpia venemuseoita. Kokoelmiin kuuluu 116 erilaista venettä ja kanoottia. Suurin osa niistä on Pohjanmaalta, mutta joukossa on myös bolivialainen kaislavene ja afrikkalainen kanootti. Museo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla ranta-alueella, jossa on 19 rakennusta. Rakennuksissa on esillä yli 160 venemoottoria ja melkein 4000 esinettä, jotka liittyvät veneisiin, kalastukseen, hylkeenpyyntiin ja saaristolaiselämään.
Brinkenin museo
Brinkenin museon alueella on 20 rakennusta. Orregården vuodelta 1879 on aito maalaistalo, joka muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden: talon kaikki esineet ja työkalut ovat esillä alkuperäisessä ympäristössään. Kokonaisuuteen kuuluu myös Orren perheen iso, ennallistettu puutarha. Tufvasgården, joka edustaa varhaista 1800-lukua, on siirretty alueelle muualta. Luhti, aitta, verstas, varastot, ladot ja karjamajakokonaisuus on nekin siirretty museoalueelle eri puolilta Maalahtea. Arkisto ja Ethelin talo, jossa on näyttely- ja säilytystiloja, ovat uudisrakennuksia.
-----
Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseo
Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseo -niminen yhdistys perustettiin vuonna 1995. Yhdistys on luonut huomattavan museoalueen ja merkittävän museokokoelman. Yhdistyksen tarkoituksena on säilyttää ja asettaa esille perinteisiä puuveneitä, venemoottoreita, kalastus- ja metsästysvälineitä sekä muita merellisiä esineitä, jotka liittyvät rannikon asukkaiden perinteiseen elämään.
Museoalueella on saaristolaismökki, suolamakasiini, saaristolaispaja ja venevaja. Viimeksi mainittu on Tankarin majakkasaarelta. Alueella on myös useita rantavajoja, yksi niistä peräti 1700-luvulta. Museolla on kokoelmissaan noin 60 venettä. Suurin osa niistä on esillä isossa, kaksikerroksisessa näyttelyhallissa. Museo sijaitsee kulttuurihistoriallisella paikalla, josta on lähdetty kalastusmatkoille jo yli 500 vuoden ajan. Museon läheisyydessä on myös vanha telakka ja nykyaikainen kalan vastaanottoasema.
Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseo -yhdistys toimii aatteellisella pohjalla. Jäseniä on noin sata. Kesäisin yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia ja tempauksia. Museo on pääsääntöisesti auki kesäviikonloppuisin sekä sopimuksesta.
-----
Kristiinankaupungin merihistorian yhdistys
Kristiinankaupungin merimuseon omistajana ja ylläpitäjänä on Kristiinankaupungin merihistorian yhdistys ry, jonka juuret ulottuvat 1970-luvulle. Yhdistys perustettiin kokoamaan ja luetteloimaan esineitä, jotka saattaisivat olla mielenkiintoisia siipyyläisten, härkmeriläisten, lapväärtiläisten ja kristiinankaupunkilaisten tahojen vuonna 1973 alulle panemaa museohanketta ajatellen.
Merimuseo perustettiin vuonna 1983. Se sijaitsee Kristiinankaupungin torin varrella laivanvarustaja Simon Anders Wendelinin vuonna 1837 rakennuttaman talon vintillä. Kokoelmiin kuuluu kaikenlaisia merenkulkuun liittyviä esineitä kuten tauluja, laivamalleja, työkaluja, varusteita, matkamuistoja, asiakirjoja ja valokuvia. Yhdistyksen jäsenet ovat rakentaneet seitsenmetrisen pienoismallin Kristiinankaupungissa vuonna 1875 valmistuneesta parkkilaiva Almasta. Malli on sijoitettuna kaupungin terveysaseman tiloihin.
Suuremmille esineille kuten veneille ja moottoreille on erillinen näyttelytila, Merimakasiini. Makasiinissa pääsee tutustumaan myös isompiin laivamalleihin sekä telakoista, tervahoveista ja höyrylaivalaiturista rakennettuihin pienoismalleihin.
Museot ovat auki kesäisin.
-----
Kaskisten kotiseutu- ja museoyhdistys
Kaskisten kotiseutu- ja museoyhdistys omistaa ja ylläpitää 14 huoneen taloa Kaskisten Raatihuoneenkadulla. 1850-luvulta peräisin oleva ns. Renströmin talo on sisustettu porvarityyliin.
Yhdistyksellä on noin 120 tukijäsentä, joista kolmisenkymmentä toimii aktiivisesti museokiinteistön ja yhdistyksen laajojen kokoelmien hoitamiseksi, kunnostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Toiminta rahoitetaan erilaisin tapahtumin ja tempauksin. Yhdistyksen kuva-arkisto käsittää miltei 10 000 kuvaa ja kuva-aineistoa kertyy jatkuvasti lisää. Yhdistys on myös julkaissut kolme kirjaa.